Maanantai 22.4

Projektin viimeinen ja tärkein vaihe eli matka alkoi saapumisella Roomaan. Suurin osa ryhmästä saapui suoralla Finnairin yhteydellä Helsingistä Fiumicinon lentokentälle, kun taas osa (yksi oppilas) saapui edellisellä viikolla järjestetyltä Cern-projektimatkalta Genevestä halpalennolla Roomaan edellisenä iltana. Yksin matkustaminen junalla ja metrolla Roomassa yhdentoista aikaan illalla oli jännittävää!

Itse hotelli on hyvin mielenkiintoinen: Vanha kirkko/luostarikompleksi joka on kokenut käyttötarkoituksen muutoksen hotelliksi, tosin kirkkosalissa järjestettäneen vielä kokouksia. Käytävät ja arkkitehtuuri ovat sokkeloisia (1. kerros on monen kymmenen metrin korkeudessa ja sinne pitää mennä kellarikerroksen kautta), huoneet ovat pieniä ja kylmiä (villasukat unohtuivat kotiin), sisustus jykevää ja booking.com-sivuston tietojen (luettu maaliskuu 2013) vastaisesti ilmainen Wifi löytyy. Aamainen sisälsi leipää, sarvia, muroja, mehua ja kahvia. Ei niin runsas kuin pohjoismaissa, mutta luultavasti kuitenkin ruokaisampi kuin huhujen mukaan Italiassa yleensä eli kuponki jolla saa lähiravintolassa yhden sarven ja kupin kahvia. Vaikuttaa siltä, että Italiassa syödään vain iltaisin?

Päivän aikana olimme mittarin mukaan liikkeessä tunnin ja 48 minuuttia, yhteensä olimme liikkeellä noin kuusi tuntia. Sadetta oli aina sillon tällöin, voimistuen iltaa kohti. Lämpöä oli noin 16 astetta, toivottavasti loppuviikosta ei enää tarvitse pitää takkia. Sateenvarjojen katukauppiaita oli kaikkialla myymässä sekä halpoja että kalliita sateenvarjoja (toisessa kädessä roikkui toisen hintaluokan varjot). Kävimme kirkossa, suihkulähteellä ja portaikossa. Osa meistä osti ruusuja (tämä on tyypillinen turistihuijaus). Liikenne oli eriskummallista ja vastasi täysin stereotypioita. Autoja sai väistelemällä väistellä mielenkiintoisen muotoisissa liittymissä, joissa ei ollut liikennevaloja jalankulkijoille. Huomionarvoista onkin, että täällä jalankulkijavaloissa on myös keltainen valo, toisin kuin Suomessa ja autoilijoiden valoissa ei ole värejä, vain eri muotoja jotka kuvaavat senhetkistä suositeltua liikennevirran suuntaa risteyksessä. Mopoja ja moottoripyöriä oli kaikkialla, myös pienkokoisia autoja (mm. Smart), joita oli pysäköity mitä taidokkaimmin mikroskooppisiin koloihin.

Parasta päivässä oli kumminkin ruoka: Kävimme pienessä ravintolassa syömässä pasta- ja pizza-annoksia. Hintataso oli edullinen suomeen verrattuna ja alle puolet Sveitsin hinnoista, sillä pizza maksoin noin 5-9e ja pasta-annos noin 6-11e. Ruoka oli herkullista, lisäksi esille voisi nostaa simpukoiden tarjoilemisen kuorineen spagetin joukossa. Tarjoilija toi erillisen kuorilautasen, mutta hienot kuoret oli sääli heittää pois. Menussa oli listattu erikseen 1. ja 2. pääruokavaihtoehdot, Italian ruokakulttuuriin kuuluu ateran muodostuminen monesta pienehköstä annoksesta mukaanlukien alkupalat. Yksikin annos riitti kyllä nälän tainnuttamiseen iltaan saakka.

Markus Hyytinen, koulumatkaprojektien kurssitöistä matkapäiväkirjaylläpidolla luistamisen ammattilainen

Kirjoittaja ei ota vastuuta tekstissä mahdollisesti esiintyvistä virheellisyyksistä. Kaikki oikeudet pidätetään. Projektissa ovat mukana: Oulun Lyseon lukio eikä muita lukioita.