Tiistai 13.1.2015

Tiistai 13.1.2015 Seuraava päivä
 
Eilinen oli taynna uusia paikkoja ja ihmisia, mika jatkui tanaan aamulla kokoontuessamme OLVP:lle. Tapasimme koulun rehtorin lisaksi Liettuan ja Puolan Comenius-vieraat, jotka saapuivat Belgiaan eilen iltapaivalla. Paiva alkoi yhteisella kokoontumisella, jonka jalkeen jatkoimme peliin ympari koulualuetta. Belgialaiset oppilaat antoivat tehtavia, joita piti toteuttaa joukkueena. Samalla sai tutustua seka muihin ihmisiin etta koulurakennukseen, joka muuten on melkoinen sokkelo. Kun koulu ja nimet oli saatu tutuksi, olivat belgialaiset keksineet hammentaa meita viela lisaa hollannin oppitunnilla! Saimme tehtavaksi kaantaa hollanninkielisen tekstin englanniksi, belgialaisopiskelijoiden avulla tietysti, ja lisaksi viela kaikkien vieraiden omille aidinkielille. Kaannostyota tosiaan riitti, mutta lopputuloksena oli kokoelma erikielisia versioita samasta tekstista taltioituna oppilaiden itsepuhumina QR-koodeille.
 
Aamupaivan aivojumpan jalkeen saimme ansaitun tauon, jolloin oli mahdollista vapaasti kahvitella uusien tuttavuuksien kanssa ja maistella kaikenlaisia leivoksia belgialaisten notkuvasta kahvileipapoydasta. Iltapaivalla jatkoimme puuhastelua koulun kuvataideluokassa. Jo eiliselta tuttu opettaja Colette ohjeisti graffiti-sabluunojen tekemisessa: yksi sabluuna tehtiin huomista Gentin reissua varten ja yksi tehtiin torstaiksi, jolloin saamme painaa sen t-paitaan. Ihan kiva matkamuisto siis!
 
Koulun loputtua jakaannuimme taas ryhmiin, joissa tutkimme Sint-Niklaasin nahtavyyksia pienien tehtavien avulla. Meidan taytyi esimerkiksi loytaa tiemme De Grote Markt -nimiselle torille, joka on muuten koko Belgian suurin tori, ja selvittaa keta torin edustalla oleva patsas esittaa. Hetken pohdiskelun jalkeen paatimme, etta suuri varikas patsas kuvaa Pyhasta Nikolasta, tai kuten belgialaiset sanovat - Sinterklaasta. Muita tehtavia oli muun muassa kaupungin puistossa, taideakatemiassa, erilaisilla sotilasmuistomerkeilla ja Mercator-museossa. Pieni ja sateinen Sint-Niklaas naytti meille aivan uusia ulottuvuuksia: kaupungilla on syva kosketus historiaan tarkeana kauppapaikkana, mutta samalla se on keski-eurooppalaisen kulttuurin sykkiva keskus.
 
Kaupunkikierroksen jalkeen palasimme Grote Marktille, jonka laidalla olevassa kaupungintalossa saimme tavata Lieven Dehandschutterin, eli kaupungin pormestarin! Pormestari oli jarjestanyt oikein mainion tilaisuuden - kaupungintalolla meita oli vastassa pieni tarjoilu ja paikallinen media. Itseasiassa Nooraa haastateltiin paikalliseen radioon, mika oli aika mahtavaa. Pormestarin puheen ja tarjoilun jalkeen jatkoimme matkaa kunnanvaltuuston kokoushuoneeseen, jossa saimme tietaa mielenkiintoisia asioita kaupungin hallinnosta ja paikallisesta politiikasta ylipaataan. Viimeisena vierailimme vihkimishuoneessa, jossa vihitaan pareja ilman kirkon lasnaoloa. Perinteisten parien lisaksi siella vihitaan myos paljon samaa sukupuolta olevia pareja, mika ei ole lainkaan uutta. Taalla Belgiassa tasa-arvoinen avioliitto on ollut mahdollinen jo vuodesta 2003 eli jo yli kymmenen vuotta!
 
Kaikille yhteisten aktiviteettien jalkeen kavimme viela keilaamassa belgialaisten, liettualaisten ja saksalaisten kanssa. Vaikuttaa silta, etta yksi asia pysyy: keilapallot tahtovat pyoria kouruun taallakin.
 
Terveisin,
Wilma