Keskivikko 24.4

Aamu alkoi aamiaisella. Yöunet olivat jääneet lyhyeksi aikaisen herätyksen takia, mikä teki aamusta hieman tönkön.

Herätys oli aikainen paavin vastaanotollen ehtimisen takia. Paavin vastaanotto on jokakeskiviikkoinen tapahtuma, messunkaltainen tapahtuma jonka erikoisuutena paavi ajaa autollaan Pietarinkirkon aukiolla ihmisten yhteydessä. Jos ryhmä ilmoittautuu tapahtumaan etukäteen, mainitaan sen nimi tilaisuuden alussa. Yli 30min kestäneissä esittelyissä mainittiin kymmenien koulujen ja katolisten kirkkojen nimet ympäri maailmaa englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, portugaliksi, arabiaksi ja puolaksi. Ihmisiä oli toistasataa tuhatta ja aukiolle piti käydä metallinpaljastin/röntgenkompleksin läpi kuten lentokentillä. Pari tuntia kestäneen häppeninkin tapahtuman jälkeen lähdimme uimaan ihmismeressä Vatikaanin ulkopuolelle syömään.

Tämänkertainen ruokapaikkamme oli äärimmäisen eeppinen italialainen trattoria (ristorantet ovat isoja ja kalliita, trattoriat halvempia perheyrityksruokapaikkoja). Ruoka oli edullista ja hyvää: Turistimenusta sain lautasen tomaattipastaa simpukoilla (neljä kappaletta) ja toisena annoksena jättikatkarapuja ja mustekalarenkaita (täällä menu tarkoittaa useamman annoksen kiinteää kokonaisuutta yleensä edullisesti). Hauskinta paikassa olivat pitäjät: Pitäjäperheen vanhin poika organisoi toimintaa, otti tilauksia ja määräili äitiä keittiössä ja isää tiskaamassa. Pitäjäisä ja -poika alkoivat riitelemään kesken kaiken kun paikkaan pöllähti parikymentä alakoululaista katolisesta koulusta. (Vastaanotolla oli kymmeniä eri katolisten koulujen luokkia, heidät tunnisti värikoodatuista lippalakeista ja johtavista nunnista.)

Väliajalla löysimme jäätelöbaarin jossa jostakin syystä yksi pieni pallo maksoi 5e ja kolme suurta palloa kermavaahdolla 5e. Tämän opimme kantapään kautta; onneksi kuitenkin itse sain kolmen pallon ja kerman kokonaisuuden. Opittua tuli myös jäätelön huomattava sulamisnopeus aamuauringossa, onneksi vain yhdet housut sotkeutuivat (vai onko kyseessä yksi housu jos kyseessä on vain yksi lahje). Vatikaaniin palasimme rajavartijapoliisien ohi kulkien rajan molemminpuolisen ravintolan sisätilojen läpi.

Iltapäivän kaikki timeslotit kulutti Pietarinkirkko. Osuimme paikalle kaikista pahimman väenpaljouden aikaan ja meidän piti jonottaa sisällepääsyä. Juuri tällöin Italian aurinko päätti näyttää voimansa täydessä loistossa. Aurinkorasvaa ja vettä kului paljon kun jonotimme metallinpaljastimiin pääsyä Kiinalaisten turistien tökkiessä selkiämme ja poliisin vihellellessä korviemme juuressa meitä tiiviimpään jonoon kuten lammaslaumaa. Itse kirkko oli mielenkiintoinen, sikäli kuin sisätiloja näki väkijoukolta. Erikoista oli, että kirkko oli ja on koko ajan seurakunnan aktiivikäytössä. Eri siivissä eli laivoissa järjestetään messuja päivittäin.

Parasta Pietarinkirkossa oli kupoli. Hintaan 5e pääsi kiipeämään yli 500 mitä erilaisempaa porrasta kirkon huipulle. Hissistä, jolla olisi voinut välttyä kahdeltasadalta ensimmäiseltä portaalla olisi pitänyt maksaa 7e. Noin kahdennensadannen portaan kohdalla sijaitsevalta välitasanteelta löytyi matkamuisto- ja rukousnauhamyymälä ja postilaatikko, josta lähetettyihin kortteihin ja kirjeisiin tulee vatikaanin oma postileima. Korkeimmalta tasanteella avautui upea näköala koko Roomaan, ja kiikarein varustettuna oli mahdollista myös nähdä Vatikaanin salaiset suljetut puutarhat.

Pietarinkirkossa meni niin paljon aikaa mm. turistiryntäyksen takia, ettemme päässeet tänään Vatikaanin museoon.

Katolisten kaikkein pyhimmästä kirkosta siirryimme bussilla numero 64 (nimeltään myös The Wallet Express pahamaineisuutensa vuoksi) Lyseon latinistien kaikkein merkittävämpään kohteeseen. Alueen raunioista pidettiin oppilasesitelmä. Tämä meni minulta ikävä kyllä ohi, koska bongailin kissoja kiikareilla koko tämän ajan. Tulos: 13 rotevaa otusta.

Illan viimeisen oppilasesitelmän kuulimme Trajanuksen pylväällä, joka on antiikin korkein sarjakuva. Ravintolan sijasta kävimme paluumatkalla ruokaostoksilla Despar-kaupassa, joka on ollut suomalaisille historiaa vuodesta 2007 lähtien, jolloin Spar-ketju kukistui Suomessa voimallisen S-ryhmän alle. En enää koskaan osta Despar-kaupasta pizzaa lukematta tuoteselostetta: pizzana ostettu tuote oli leipäpala, johon oli imeytetty rasvaa.

Huomisen aikataulu vaikuttaa muotoutuvan uusiksi, koska ajanpuutteen takia ylihypätyt huippukohteet Pantheon ja Vatikaanin museo sijoitetaan aamupäivälle puolivapaan ohjelman tilalle ennen Vatikaanin nekropolisvierailua.

 

Markus Hyytinen, kiikarien onnellinen omistaja