Torstai 10.4.2014

Torstai 10.4.2014 Seuraava päivä

Heräsimme huhtikuun kymmenenteen aamuun yllättävän virkeinä ottaen huomioon edellisen päivän seikkailut Roomassa. Aamutoimien jälkeen huoneet valuivat yksi kerrallaan aamiaiselle tunneliin. Aamupala tarjoiltiin italialaisittain kolmessa osiossa:alkupaloiksi leivänpalasia juustolla ja kinkulla, pääruokalajina muroja erinäisillä lisukkeilla ja jälkiruoaksi leivonnaisia. Eritoten jälkimmäinen oli mielenkiintoinen yllätys, sillä harvemmin saa aamupalalla syötäväkseen piirakkaa. Juomaksi mehua ja kahvit, jonka voimalla lähdimme kävelemään metroasemalle. Maittava aamiainen!

San Giovannin metroasema sijaitsee 400 metrin päässä hotellistamme. Kävelimme asemalle ja hyppäsimme täyteen mutta ihanan viileään metroon päämääränä Ottavianon metroasema Vatikaanin pohjoispuolella. Sää oli erittäin lämmin ja aurinkoinen: verrattavissa Suomen kesän parempiin päiviin. Päiväksi oli aikaisemmin luvattu pientä sadetta, mutta meteorologian oraakkelit eivät ilmeisesti olleet tehtäviensä tasalla. Näin ollen sateenvarjot jäivät turhiksi. Tunnettu faktahan on, että matkalla sadepäivinä määrä on kääntäen verrannollinen sadevarjojen määrään.

Ennen Vatikaaniin jonottamista saimme noin tunnin vapaa-aikaa, jonka kulutimme Vatikaanin kuppeella olevalle alueella kierrellen pienissä putiikeissa. Muun muassa Lea osti hienon italialaisen koristeisen naamion, jossa oli suuri nokka. Osa myös kävi nauttimassa snacksit ravintolassa ja osa nautti omista aikaisemmin ostetuista eväistä aurinkoisella aukiolla.

Puoli yhden aikaan lähdimme jonottamaan Vatikaaniin, Jonne mentiin turvatarkastusten läpi. Saimme myös mukaamme suomalaisen oppaan, Silja Tuomisen, joka osasi kertoa mahtavan paljon Vatikaanista. Vatikaanissa museot ja muut nähtävyydet kiersimme jalkaisin, joten illemmalla jalat huusivat Harakiria. Erityismaininta pitää antaa Pietarinkirkon kupolille, jonka 551 askelmaa laittoivat lyseolaiset kuntostandardit kovalle koetukselle. Kupoli on nyt tosin vallattu, ja näköala oli jopa sen vaivan arvoinen kylmästä tuulesta huolimatta. Portaita alaspäinmeno tosin oli hienoinen ikävyys, joskin nopea sellainen. Silja mainitsi jotain kolmesta eri valtiosta Roomassa, mutta kaikki unohtivat kysyä mitä hän tarkoitti sillä kolmannella. No jaa...

Vatikaanista on vaikea mitään konkreettista sanoa, kannattaa itse käydä paikalla päättämässä sopivista adjektiiveista. Lienee syytä mainita, että patsaat ja brysseliläiset/italialaiset gobeliinit olivat kauniimpia kuin kuvissa, ja Sikstuksen kappelin maalaukset olivat parempia livenä.

Pitkän Vatikaanikiertelyn jälkeen söimme ilta-aterian italialaisessa turistiansassa, jota ravintolaksikin kutsutaan. Ruoka oli hyvin syötävää. Ruokailun jälkeen ostimme jäätelöt jokaiselle, ja söimme ne Tiberin varrella Enkelilinnaa ihaillen. Näkymien käydessä katsotuiksi suuntasimme takaisin hotelliin metrolla, ja pohdimme siili-sanan taivutusta. Loppuillan kirjoitimme tätä. Huomista odotellessa:

Taneli Hyttinen ja Juulia Pelttari ynnä henkilöt, jotka eivät tätä kirjoittaneet.

 

 

Lisää uusi kommentti

Plain text

  • HTML-merkintää ei sallita.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.